Ehkä sinsut ei ns. luonnostaan yleensä oksenna mutta jos siihen on tarvetta niin luulen että eläin tekee sen jollain keinoin jos uskoo sen helpottavan oloaan vaikkei se nyt sitten olisikaan mitään normaalia käyttäytymistä... Silloin kun minulta menehtyi Dalia, se kuoli juuri siihen, ettei pystynyt oksentamaan. Virtsatietulehdus oli riehunut jo muutaman viikon ennen leikkausta ja Dalian vatsaan oli kertynyt nestettä leikkauksen aikana... Herätessään raukka sitten tukehtui, koska ei pystynyt/ei ollut voimia oksentaa heti leikkauksesta herättyään... Lääkäri kommentoi minulle niin että sinsuthan ei normaalisti pysty oksentamaan, varsinkaan narkoosin jälkeen.... Mutta sanoi että joskus sinsuilla kertyy juuri tuollalailla jotain mahaan ja sitten ne nousevat kurkkuun juuri sairastelun yhteydessä ja se aiheuttaa tukehtumisvaaran kun eläin ei osaa oksentaa... Olen uitenkin sitä mieltä että jos Ami oksensi lääkärissä niin se oli varmaan just tota ja se oli vaan hyvä että pystyi kakomaan nesteet ulos!
Leikkauksen jälkeen muuten tarjosin sille vähän ananasmehua ja se tuli vähän ajan päästä ulos. Onneksi sen jälkeen kaikki mitä olen tarjonnut, on pysynyt sisällä. Tänään se maisteli heinänkorren, mutta muutoin olen ihan kokonaan ruokkinut ja juottanut sen käsin. Enkä uskalla vielä lopettaa, vaikka tiedän, että jos syötän sitä, se ei itse niin herkästi ala syömään. Mutta en halua uusintaa maanantai-illalle, oli sen verran puistattava kokemus nähdä se velttona ja voimattomana.
Luin juuri ulkomaisilta sivuilta, että alfalfan olisi todettu lisäävän virtsakiviä, koska siinä on kalsiumia. Mistäköhän tuosta Faunattaren heinästä tietää, onko siinä alfalfaa?
Heddy wrote: Luin juuri ulkomaisilta sivuilta, että alfalfan olisi todettu lisäävän virtsakiviä, koska siinä on kalsiumia. Mistäköhän tuosta Faunattaren heinästä tietää, onko siinä alfalfaa?
Juu totta se on . Samaa sanoi Einari, kun siellä lekurissa käytiin. Mutta itse en osaa aloittaa hirmuistakaan panikointia tuosta alfalfasta (kirjoitinkohan sen oikein) . Sitähän tuntuu olevan ihan kaikessa, pelleteistä lähtien. Samaa ruokaa meillä kaikki sinsut syö. Jos Caspin virtsakivet olisivat pelkästään ruuasta johtuneet, luulisi koko sakin kohta leikkauspöydällä olevan .
Ehkä joillain on taipumusta, jonka esim. ruokavalio sitten laukaisee? Vaikeaa tuota alfalfaa on kyllä välttää. Kalkki- ja suolakiven poistin kuitenkin häkistä.
Heddy wrote: Ehkä joillain on taipumusta, jonka esim. ruokavalio sitten laukaisee? Vaikeaa tuota alfalfaa on kyllä välttää. Kalkki- ja suolakiven poistin kuitenkin häkistä.
Niinpä. Vaikea sanoa, etenkään kuin noita eläinlääkärin papereita ei taskussa sattumoisin ole . Caspin kohdalla uskon "bakteeri-teoriaan", vaikken sillä koskaan ole haavaa nähnyt missään päin koko otusta. Nää on just näitä "mene-ja-tiedä"-juttuja.
Heddy: Onko tuossa sun antamassa heinäpelletissä alfa-alfaa? Meillä on myös nuo kalkki-ja suolakivet. Pitäisiköhän ne poistaa ja antaa vain tiineelle/imettävälle naaraalle? Ei niitä kyllä hirveästi ole syöty, mutta on kuitenkin.
Mulla on kyllä muilla cincuilla suola- ja kalkkikivet. Amin kanssa en viitsi turhia riskejä enää ottaa, sen verran inhottava episodi on tämä virtsakivioperaatio.
Meillä syötiin heinää ja juotiin vettä tänään ihan itse Eilen Ami jaloitteli vessassa ja hyppäsi ketterästi WC-pytyn kannen päälle ja siitä selkänojalle... Nyt on kolmas päivä leikkauksesta, ja meno on jo ihan hurjaa. Heinäteline sai kyytiä ja pellettikippo lenteli. Ami on pienessä häkissä yöt, mutta kiipeilee jo siinä pitkin seiniä Kaiken kukkuraksi muistin, että unohdin antaa aamulla kipulääkkeen... eli ei taida enää tarvita antaa, kun pärjää varsin hyvin ilmankin!
Toipumispäivä 4: Isossa häkissä pääsi ylimmälle tasolle ja riippumattoon. Ja mun kauhukseni juoksi juoksulautasessa (täytyy poistaa). Annoin vielä lusikasta ruokaa, Ami hotki kuin koira. Juomista tarjoilen, mutta ei oikein ota mielellään enää ruiskusta.
Toipumispäivät 5 & 6: Asuu vanhassa häkissään, ei ole tarvinnut yöksi enää laittaa pienempään. Pomppii ketterästi, ihan kuin ennenkin. Ainoa mikä on erilaista, on ettei syö yhtä hyvin kuin ennen, paino on nyt noin 560g, kun se ennen sairastumista oli 640g.
Antibioottia Ami ei ole saanut leikkauksen jälkeen ollenkaan (lääkäri ei uskaltanut kokeilla, kun ei ole varmuutta, johtuiko Amin velttouskohtaus juuri antibiootista) mutta minkäänlaisia tulehdusoireita en ole havainnut. Haava on parantunut hyvin, olen pyyhkinyt sitä märällä pumpulitupolla päivittäin. Karvaakin alkaa taas kasvaa masun alla.
Raasulta se tosiaan tuossa näyttää (kuva otettu pari päivää sitten) mutta ulkonäkö onneksi pettää oikeasti vauhti on sellainen, että heikkohermoisimmat sulkekoon silmänsä...
Paino asettunut 550g:aan, syötän illalla varmuuden vuoksi (papanoita näyttää kyllä tulevan päivälläkin) pelletti-heinäpellettimössöä lusikasta ja juotan 4 ml vettä sekoitettuna ananasmehuun. Ajattelin soittaa Mevettiin ja kysyä milloin voi päästää kylpemään. Ami yrittää kylpeä puruissa...
Juottaminen ja syöttäminen on lopetettu täällä, ja hyvin näyttää pikkuinen lumipallo voivan. Pääsi eilen kylpyynkin Painoa tarkkailen edelleen välillä, ettei ala laskemaan.