Heips

Onko mahdollista, että kysessä olisi jokin stressi. Kova ääni tai se, että yritit ottaa chillaa kiinni? Koska chilla palautui normaalisti ja on nyt kunnossa. Epäilen, että chilla sai kouristuksen jännityksestä tai kuumuudesta. Annoitko mahdollisesti rusinan ennen kohtausta. Ota kuitenkin varulta yhteys klinikalle.

Meidän Wilma on saanut lähes vastaavan 2 kertaa. Korvat painuvat lurppaan, mutta eivät ole punaiset kuten lämpöhalvausta ennen. Chilla on lämmin, joten olen ottanut sen kiinni ja vienyt jääkaappiin. Kummallakin kerralla annoin rusinan ennen tuota kohtausta. Wilma ei kouristellut vaan oli nenä maassa ja ei pysynyt kunnolla pystyssä. Nyt Wilma on ollut meillä pidempään eli alkujännitys on pois ja rusinoita ei anneta. En epäile epilepsiaa, koska Wilma on täysin terve. Kohtauksen laukaisi maea herkku, jännitys ja kova ääni.

-Tanzu-

Ota kuitenkin yhteys klinikalle, koska chillat kouristelivat kertomasi mukaan paljon.

Ovatko chillat syöneet tänään? Onko papanat normaaleja? Netissä oli juttua chilloista, joille juuri stressi oli laukaissut kohtauksen jota verrattiin epilepsiaan vaikka chillat olivat terveitä.

-Tanzu-

no niin,sain asiaan jonkinlaista selvyyttä. Soitin lääkäriin, ja sieltä tuli samaa kommenttia,että jos kyseessä olisi epilepsia,chillat olisivat kouristelleet PALJON enemmän,ja ne olisivat olleet melkein tajuttomina. Ja miten Tanja kuvaili Wilman kohtauksia, oli meillä samanlaisia piirteitä, eli nenä kiinni lattiassa,taju ei kuitenkaan missään vaiheessa lähtenyt, korvat ei punottanut eetulla (Oskulla ne kyllä silloin vähän punotti)

En muista,annoinko Oskulle mitään makeaa ennen kohtausta,mutta Eetulle annoin ihan milli kertaa millin palasen sellaista jyväkeksiä.. eli vastaus on aika selvä, sokerista se johtuu,joten sokeri,tai no rusinat jää kokonaan pois meiltä! Kova ääni ei voinut ainakaan laukaista kohtausta,kun meillä on aina aika hiljaista.(siis ei mitään KOVIA ääniä,) Kuumuuskaan ei voinut olla kyseessä,kun meillä on myös niin helkkarin kylmä muutenkin, n.21 astetta sisällä,yöllä vielä kylmempää.(sillojen kannalta parempi, meidän kannalta ei...)

 Enkä usko että kiinniottamisestakaan voisi olla kyse,koska yritin vain lähestyä eetua,en ottaa sitä syliin..(kun se ei siitä tykkää) Lääkäri kuvaili suolitukosta myös niin erilaiseksi,etten usko,että sekään oli kyseessä.Suolitukoksessa nimittäin eläin menee todella pikkuhiljaa tuohon kuntoon,eikä pysty liikkumaan. Eetu oli kyllä syönyt&juonut ihan normaalisti silloin,ja sen jälkeen..ja papanat oli ihan normaaleja.Uskompa siis että se on tuo sokeri,ja /tai pienimuotoinen stressi. 

Ostan pojille ruuat aina kaupungin parhaasta eläinkaupasta,reporangasta,ja päiväys on kyllä ollut kohdallaan.Ne myy sitä ruokaa sellaisissa irtopusseissa,pelletin nimeä en muista,sitä ei lue niissä pusseissa, joku te..:alkuinen.(ravintoarvot kyllä pitäisi olla tuossa pelletissä kohdallaan.) Eilen kyllä tein löydön täältä Jyväskylästä ensimmäistä kertaa,ja löysin altrominia.Ostin sitä sitten heti. ja sitä aletaan meillä nyt sitten syömään.

Kalkkitabletteja olen ostanut jo monta kk:tta,Osku syö innoissaan,mutta Eetu(nirppanokalle) ei kelpaa. Onhan niitä tabletteja hävinnyt sen kupista,mutta se on varmaan tönkinyt ne purujen joukkoon...(että äiti luulee että kiltisti on tabletit syöty) Muuten ruokavalio on ollut tuo perus heinä-pelletti-vesi. Heinä pääosassa.

Poikien vanhempia en ole valitettavasti nähnyt.(eli voi hyvinkin olla sukusiitosta...) Syntymäpaikkaa ei tiedossa,ainut tieto on vain että ne on poikasesta asti ollut kajaanin jossain eläinkaupassa,ja sillä tytöllä,keneltä ne hain ,ne oli ollut n.vuoden(?) Vanhemmat siis voi olla sukua keskenään.

 Sokeri siis jää pois,ja kaikki muutkin pienet herkut vähäksi aikaa! Ja mutta asiasta viisastuneena,aloitin chillapäiväkirjan. kiitos teille,vinkeistä ja avusta

meillä on toisella chinchulla epilepsia. Kaveri täytti viime viikolla neljä, ja saanut varmaan koko ikänsä näitä kohtauksia. Joskus viikon välein, joskus menee kolmekin kuukautta. Eläinlääkärillä kävin viime vuonna tarkistamassa asian. Lääkitystä ei varsinaisesti aloitettu, koska pienille eläimille oikean kokoisen annoksen antaminen on aika hankalaa. Vitamiinitippoja olen apteekista hakenut, nimeltään Tehovitol. Vitamiinit on kyllä vähentäneet kohtauksia, ja ne ovat nykyään myös kestoltaan lyhyempiä.

Suosittelen tätä vitamiinia muillekin  

Lääkäri neuvoi Tehovitolin annostuksesta, että aloittaisin 1ml/vrk ja jatkaisin 0,5ml/vrk. Vitamiinin voisi laittaa juomaveteen tai ruoan sekaan. Kokeilin laittaa ensin veteen, mutta se värjäsi veden keltaiseksi ja siitä syystä juomapulloon ei suostuttu edes koskemaan. Seuraavaksi laitoin 1ml ruoan sekaan, mutta tällä annostuksella ruoka taas sai aika voimakkaan hajun (vitamiini tuoksuu todella voimakkaalta) eikä siihen sitten koskettu. 0,5 ml ruoan seassa on toiminut hyvin: hajua ei tule ja ruoka syödään ihan normaalisti. Iltaisin kun täytän ruokakupin, tiputtelen tippoja ruoan sekaan. Tällä systeemillä chinchu saa aika tarkkaan oikean annoksen, juomaveden seassa annostus päivittäin jää pienemmäksi. En myöskään ole huomannut minkäänlaisia sivuvaikutuksia.

Vitamiinia saa ilman reseptiä apteekista, kannattaa myös pyytää 2ml:n mitta. Täällä ainakin pullon hinta on 8.5o euroa ja pullo kestää useita kuukauksia. Meillä tätä on kokeiltu vasta vajaa vuosi, mutta näyttäisi siltä, että olisi auttanut.

paanimarsi: Ostin tänään Apteekista tuota Tehovitolia ja ajattelin laittaa sitä illalla pelletin sekaan.