Kipeän chillan käytös

Mari83 · ROP

Kipeän chillan käytös

Virus · Kuma

Voi Ellaa, paranemisia tytölle!

Kun Odella oli suuhaava silloin pienempänä, se oli myös tosi kurjana. Etenkin kun normaalisti se on semmoinen hyperaktiivinen tasmaniantuholainen, ero oli huomattava. Nukkui paljon, oli hiljainen ja lattialla käveli ihan iisisti, eikä välittänyt spurttailla. Mutta ei se tuntunut mitenkään vetäytyvältä, vaan tuli mielellään luokse ottamaan vettä ja antibioottia mittaruiskusta ja söi kädestä sille pehmennettyä ruokaa ja jaksoi seurustellakin.

Vähän aika sitten se satutti itsensä, kun hyppäsi pienen lipaston päälle, mutta luiskahti ja mätkähti lehtitelineeseen ja löi kylkensä. Samantien kamala parku ja vilistys pöydän taakse, jossa huuto jatkui. Menin katsomaan kuinka kävi, niin sieltä ryömi surkea neiti korvat luimussa lohdutettavaksi! (Kyseessä ei ollut sen kummempaa kuin pamauttaa varvas sängyntolppaan - sattuu pirusti, muttei kauaa.) Eli Ode kyllä näyttää, jos sattuu, ja arvostaa myös toimenpiteitä olonsa helpottamiseksi.

Ipsu · 2. Serti

Viivi kun loukkasi koipensa, se ei pahemmin näyttänyt kipua. Ei se normaalikaan ollut, vaan yleensä nukkui "koko ajan". Sitä sai kyllä rapsutella, mistä se tykkäsi ja tykkäsi muutenkin olla sylissä siliteltävänä. Sitten jalka alkoi hieman kantaa, se paineli pakoon. En muista että Viivi olisi erityisen masentunut ollut, väsynyt vain.

Mari83 · ROP

Lienee hyvin yksilöllistä siis niinkuin ihmisilläkin, toiset on ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut ja "lääkäriinhän en muuten mene", toiset taas ovat ihan tuskissaan pikku haavastakin. Toi on kyllä hassu juttu että jotkut sinsut menee ihan surkeiksi reppanoiksi ja tulee lohdutusta hakemaan

Kyllä minä vähän naureskelin kun päästin Ellan juoksemaan lattialle ja se paineli menemään ihan täysillä. Unohti hetkeksi että koskee koskee niiiin kamalasti. Sen jälkeen taas häkissä mökötys jatkui

Maiju · Palstan MVA

Kun mimosa näykkäsi ulpua nenästä, niin eipä se oikeastaan muuttunut mitenkään. näytti vähä murjottavan sille. se oli niin sulosta ku Admiral ja Adrina oli het et" äiti sulla on pipi." ja nuolekelivat haavaa. nenästä jäi repsottamaan sellanen palanen ja sit se pala piti painaa takasi siihen haavaan et se umpeutuu ja ettei pikkuset syö sitä. nyt nenä on taas parantunu.

eeniemi · ROP

Tämä nyt ei ehkä tähän niin hirveeesti liity, mutta.. Meillä ensimmäinen sinsutin/toinen (uroksia molemmat) nosti tappelun pystyyn naaraasta..Noh, huonosti siinä sitten kävi.. Pistin käden väliin, olisi muuten tapahtunut murha vähintään..Cincu joka puraisi käteeni oli hirmu nolo, kuin olisi maailmaa kaatavan asian tehnyt..Vieläkin arvet jäljellä.. Joskus cincut juoksentelivat, enkä silloin ajatellut, että kävisivät toisen käpäliin kiinni, mutta niinpä tapahtui

Toisella puuttui varpaat pian, kamalaa.. Sitten eräältä puuttui pala korvasta.. Ystäväni cinculta toinen söi viiskikarvat

Hannahi · 3. Serti

Voi Ellaa, toivottavasti ei ole kipiä.

^Meilläkin jompikumpi cincuista (en muista kumpi, olisiko ollut Jekku) puraisi mua käteen "vahingossa". Ei tarkoittanut puraista/luuli joksikin muuksi. Kun tajusi että oli purrut mua, oli kovin nöyränä eikä pistänyt yhtään hanttiin missään (ainakaan seuraavina minuutteina..). Aika moni pariskunta taitaa syödä toistensa viikset. Meillä Mikki on syönyt kumppaniltaan kaikki viikset ja häntäkin maistuisi..

Mari83 · ROP

Ellukan tassu on jo ihan kunnossa ja muutenkin tytteli on jo oma itsensä

En ole vieläkään täysin varma mihin se sai jalkansa telottua, mutta aavistelen että se liittyy jotenkin häkistä karkaamisyritykseen. Kova projekti sillä oli silloin meneillään, varmaan siinä sivussa jäänyt kiinni/raapaissut johonkin. Täytyy taas parannella häkkiä.

eeniemi · ROP

Tämä on vanha juttu, entisten chincujeni ajalta.. Useita vuosia sitten, mutta kuitenkin..

Meillä oli chinchilla herra, joka oli huonossa kunnossa, eläinlääkäri ei tiennyt, mikä sillä oli, eikä mitään.. Ei mitään lääkettä ollut.. Eikä mitään voinut tehdä, olin hirmuisen avuton.. Olisi halunnut auttaa toista, muttei voinut Kauhea tilanne.. Kaikkea tuli kokeiltua...Silmät vuosivat, söi kuureja jne..Eikä hammasvikaakaan ollut.. Laihtui.. Hengitys vinkui..Se oli niin huonossa kunnossa, että "väkisin" tuli syliini hakemaan turvaa... Hakeutui oikein lähelle, ajattelin, että nyt se on menoa.. Jyrsi hellästi kättäni.. Yhtäkkiä hän oli, kuin mitään ei olisi tapahtunut, voimistui silmissä.. Enempää en sitten oikein muistakkaan.. Aikaa kuitenkin on niin kauan..